Huoh. Edelleen nestettä keuhkoissa, vähentynyt, mutta silti sen verran että ihan ehdottomasti ei uskalla sanoa mitään kasvaimista. Vahva epäilys kasvainten olemassa olosta silti on, koska pari tiiviimpää aluetta näkyi sellaisissa paikoissa, jotka eivät ole ihan tyypillisiä paikkoja nesteen kertymiselle. (Ymmärtääköhän kukaan tätä selostusta, yritän vain toistaa sen mitä lääkäri on mulle kertonut, vaikken välttämättä itsekään tajua..) Nesteenpoistolääkkeen määrää lisättiin vielä hieman, enempää ei enää voi antaa. Lisäksi saatiin lääke, jonka pitäisi avata keuhkoputkia ja helpottaa nesteenpoistolääkkeen tehoamista. Tai niin ainakin luulen...

Jonkinlaista infektiotakin todennäköisesti on heikon kunnon ja tuon nesteen takia, mikä selittäisi lisääntyneen aivastelun.

Koska koiran olo on kuitenkin parempi ja hengitys lähes normaalia, seuraava kuvaus on parin viikon kuluttua (ke 28.2. klo 16.30). Lääkäri ei kokenut tarpeelliseksi käydä useammin, jos koira voi hyvin. Tuolloin pitäisi uskaltaa jo sanoa varmemmin kasvaimista, koska siinä ajassa näillä lääkemäärillä nesteen on täytynyt vähentyä edelleen.

Nyt syödään siis
- antibioottikuuri loppuun (ensi viikon puoleen väliin)
- jatkuvasti nesteenpoistolääkettä 2 tablettia 3 kertaa päivässä (tai yhtenä kertana vain 1, mikäli rupeaa pissailemaan liikaa)
- jatkuvasti lääkettä sydämen vajaatoimintaan
- jatkuvasti lääkettä, joka avaa keuhkoputkia tms. 1/4 tablettia 3 kertaa päivässä

...eli ihan kunnioitettava määrä. Lisäksi tietenkin silmätipat. Ja aiemminhan on puhetta ollut mahdollisesta kipu- tai nivellääkkeen aloittamisesta takajalkojen ongelmien takia. Niin, ja jos todella on kasvaimia, niin sitten aletaan syödä kortisoniakin.

Täytyy toivoa, että tuolla lääkemäärällä Santtu muuttuu omaksi itsekseen, ettei tarvitse ruveta miettimään onko lääkkeillä kituuttaminen järkevää, vai olisiko parempi päästää pieni pois.